Suomen mineraalistrategia ja luontoarvot törmäyskurssilla
Suomen uusi mineraalistrategia julkaistiin juuri ennen joulua 20.12.2024. Strategiassa tunnustetaan kasvava paine sille, että kaivostoimintaa sallittaisiin myös luonnonsuojelualueilla. Asia ohitetaan kuitenkin lyhyesti sivulauseessa. Strategiassa puhutaan paljon vastuullisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta, mutta lopun toimenpideluettelossa ei ole yhtäkään ehdotusta toimenpiteiksi, joilla vastuullisuutta lisättäisiin tai valvottaisiin tai luonnon monimuotoisuuden turvaaminen varmistettaisiin. Harvat listatut ympäristöön liittyvät toimenpiteet koskevat esimerkiksi ympäristöystävällisen teknologian käyttöä ja kiertotaloutta.
Luontovahdin uudelta Kaivokset-sivulta voi katsella, missä ja millä tavalla kaivosteollisuuden intressit menevät päällekkäin luonnonsuojelualueiden kanssa. Kuten kartasta voi nähdä, on erilaisia kaivosteollisuuden hankkeita perustettu ja yritetty perustaa myös luonnonsuojelualueille tähänkin saakka. Jatkossa tilanne voi entisestään huonontua luonnon kannalta, jos mineraalistrategiassa yhdeksi toimenpiteeksi nostettu lupaprosessien keventäminen etenee, tai jos kaivostoimintaa sallitaan enenevissä määrin myös suojelualueilla.
Kaivoksen perustaminen Suomessa etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään malminetsintävaraus laajalle alueelle, jolla tehdään alustavaa tutkimusta. Seuraavaksi haetaan rajatummalle alueelle malminetsintälupaa, jolloin voidaan tehdä jo järeämpiä toimenpiteitä, kuten kaivaa ojia ja tehdä syvemmälle meneviä koeporauksia. Varsinaisen kaivoksen tekeminen on prosessin kolmas vaihe.
Esimerkkejä kaivoshankkeista suojelualueilla
Kaivosteollisuuden vakiovastaus huolestuneiden kansalaisten kysymyksiin on, että pelkkä malminetsintä ei tarkoita kaivoksen perustamista. Kaivoksen perustaminen on kuitenkin tavoitteena, kun malmia aletaan etsimään. Luontovahdin Kaivokset-sivua katselemalla voi huomata, että malminetsintälupia on haettu runsaasti myös suojelualueille. Monet suojelualueet ovat suojeltuja useammalla eri tavalla, esimerkiksi sekä Natura-ohjelmalla että soidensuojeluohjelmalla. Hyvä ja tunnettu esimerkki tästä on Viiankiaapa Sodankylässä. Viiankiaavalle on haettu lupaa kaivokselle kesällä 2024.
Muitakin esimerkkejä löytyy, kuten Iivaara-Jousivaaran luonnonsuojelualue Kuusamon kaakkoispuolella. Kyseisellä alueella on suojeltu luontoa usealla eri tavalla, jotka menevät pitkälti päällekkäin: Naturaa, soidensuojelualuetta, lehtojensuojelualuetta sekä vanhojen metsien suojelualuetta. Tietyt osat tästä alueesta on siis suojeltu nelinkertaisesti! Tästä huolimatta alueelle on haettu malminetsintälupaa vuonna 2023. Lupa-alue kattaa koko luonnonsuojelualueen.
Luontovahdin Kaivokset-sivulla näitä tapauksia voi etsiä itse lisää. Tarjolla on suodattimia, joilla voi valita, mitä kartalla näytetään. Kannattaa huomioida, että malminetsintävaraukset ovat todella laajoja alueita ja niiden alle jää monenlaisia suojelualueita ympäri Suomea. Lisäksi kaivosalueet, jotka ovat tilassa "karenssi", eivät ole tällä hetkellä voimassa, vaan niillä malminetsintälupa tai -varaus on rauennut, eikä alueelle voi vuoteen hakea uutta varausta/lupaa.
Oheisessa kuvassa on esitetty suositellut hakuehdot, joissa jätetään pois karenssi-tilaiset alueet sekä malminetsintävaraukset. Halutessaan voi etsiä kaivostoimintaa myös alueelta etsittävien malmien mukaan, suojelualueen tyypin mukaan tai kaivosilmoituksen saapumispäivän mukaan.
Vastuullisuutta vai viherpesua?
Puhe vastuullisuudesta jää pelkäksi viherpesuksi, jos siihen ei aktiivisesti pyritä. Itse asiassa puhe vastuullisuudesta kannattaa kokonaan unohtaa, jos kaivostoiminta luonnonsuojelualueilla tehdään mahdolliseksi. Kaivosta ei mitenkään voi suojelualueelle perustaa EU:n edellyttämän ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisesti (DNSH: Do No Significant Harm, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan 1. kohta).
Viiankiaavalle kaivosyhtiö on ehdottanut kokonaan maan alle sijoittuvaa kaivosta. Se ei kuitenkaan poista sitä riskiä, että suoalue kuivuu ja menettää luontoarvonsa. Samalla se voi toimia vaarallisena ennakkotapauksena, jonka nojalla kaivostoimintaa sallitaan jatkossa entistä enemmän myös suojelualueilla. Jos Viiankiaavalla perutaan soidensuojeluohjelman tarjoama turva, kuten kaivoksen perustaminen edellyttäisi, madaltuu kynnys samaan tekoon myös muilla soidensuojeluohjelmalla tai muulla tavoin suojelluilla alueilla.
Mistä lisätietoja
Suomessa kaivostoimintaa valvoo Tukes. Myös Tukesilla on karttapalvelu, josta voi katsella malminetsintään liittyviä alueita ja sieltä näkee myös suojelualueet, mutta siellä tietoja ei voi hakea millään hakuehdoilla.
Tukesin sivuilta voi etsiä malminetsintäprosessiin liittyviä hakemuksia ja päätöksiä, jotka löytyvät valikosta otsikoiden Varauspäätökset (malminetsintävaraukset), Kaivospiirit ja kaivosluvat (kaivosluvat) ja Malminetsintäluvat ja valtaukset (malminetsintäluvat). Kaivospiirit ja valtaukset ovat vanhan kaivoslain mukaisia termejä. Hakea voi esimerkiksi Luontovahdin ja myös Tukesin kartalta löytyvällä kaivosalueen tunnuksella. Luontovahdissa sen saa näkyviin klikkaamalla aluetta:
Tukesin hakupalvelu toimii niin, että se palauttaa tietoja vasta sitten, kun hakemus on otettu Tukesilla käsittelyyn. Näin ollen on paljon hakemus-tilassa olevia malminetsintä- tai kaivoslupia, joille Tukesin haku ei palauta tietoja, koska ne eivät ole vielä käsittelyssä. Jos hakemusta ei hyväksytä, lähtee se pois kartta-aineistosta jonkin ajan kuluttua. Sitä ennen sen tilakin muuttuu, mutta valitettavasti kyseinen tilatieto ei vielä välity Tukesin tarjoamaan avoimeen dataan asti, jossa alue näkyy edelleen hakemus-tilaisena.
Tukesin hakupalvelussa on tällä hetkellä ilmeisesti sellainen ongelma, että se ei aina palauta tietoja ensimmäisellä hakukerralla. Kannattaa tällöin painaa hakunappulaa uudestaan. Ja jos haku ei vieläkään palauta tietoja ja ko. kaivos- tai malminetsintälupa on hakemus-tilassa, tarkoittaa se sitä, että hakemusta ei ole Tukesissa vielä käsitelty, kuten edellä kerroin.