Luontovahti.fi

Tavoite

Tavoitteena koko hommassa oikeastaan oli tutkia sitä, että kuinka metsien keski-ikä muuttuu, jos avohakkuut pidetään nykyisellä tasollaan. Minulla oli sellainen oletus, että jos avohakataan liikaa, niin avohakattavien metsien keski-ikä laskee niin paljon, että jossain vaiheessa aletaan syödä jo vasta harvennusiässä olevien metsien potista. Tämä ei tietysti olisi pitkällä tähtäimellä järkevää toimintaa myöskään metsänomistajan eikä ostajan kannalta. Luontoarvoista puhumattakaan.

Päätin heti kättelyssä keskittyä avohakkuisiin. Tämä johtui osin teknisistä syistä, sillä avohakkuiden tutkiminen metsävaratiedoista ja metsänkäyttöilmoituksista on suhteellisen helppoa. Metsävaratiedoista avohakkuun pystyy erottamaan vertaamalla esimerkiksi kahden vuoden metsävaratietoja keskenään ja tutkimalla, onko jonkin kuvion tila muuttunut aukoksi (datassa "A0"). Harvennushakkuutkin sieltä pystyisi tutkimaan vertaamalla sitä, onko kuvion kuutiomäärä (datassa "volume") muuttunut pienemmäksi. En kuitenkaan pidä tätä kovin luotettavana tarkasteluna, enkä usko datan tältä osin päivittyvänkään kovin usein.

Toisekseen tulevien vuosien hakkuiden ennakointi on avohakkuun suhteen sikäli helppoa, että voin katsella metsävaratietoja kuvio kerrallaan ja ottaa sieltä ikään kuin koko kuvion pois, jolloin kuvion koko kuutiomäärä lasketaan mukaan ko. vuoden hakkuisiin. Harvennusten osalta minun pitäisi tietää, kuinka suuri osa kuviosta harvennetaan (kuutiomäärässä ilmaistuna).

Em. teknisten seikkojen lisäksi koen, että avohakkuut puhuttavat tällä hetkellä eniten (pois lukien viimeaikaiset keskustelut liian voimakkaista harvennuksista). Olettaisin myös, että avohakkuu on myös usein mukavin tai helpoin vaihtoehto sekä metsänomistajalle että hakkuun suorittajalle. Näin ollen avohakkuuseen saatetaan varsinkin nykyisessä talousympäristössä päätyä liian heppoisin perustein.

Osa 1: Aiempien vuosien avohakkuumäärän selvittäminen

Jotta pystyisin mallintamaan tulevien vuosien avohakkuiden määriä, minun täytyisi tietää, mikä on avohakkuiden määrä suurin piirtein vuositasolla - maakuntakohtaisesti. 

Olemassa olevista tilastoista Metsäkeskukselta ja Luonnonvarakeskukselta selviää nopeasti maakuntakohtaisesti avohakkuiden hehtaarimäärä. Samoista tilastoista selviää myös maakunnittain vuosikohtainen hakkuiden kokonaismäärä kuutioina, mutta ei jaoteltuna hakkuutyypeittäin.

En pidä hehtaarimääräistä tarkastelua järkevänä, koska erilaisista metsävarakuvioista saa eri määrän puuta. Tästä syystä minusta on parempi tehdä tarkastelua kuutiomäärien kautta. 

Toinen valmiiden tilastojen puute on, että niissä on mukana myös sellaisia hakkuita, jotka eivät osu metsävaratietoihin. Isoimpana tietysti valtio, jonka mailta harvemmin metsävaratietoja löytyy. Halusin laskea avohakkuiden kuutiomäärän juuri siltä osin, kuin se osuu metsävaratietoihin. Näin siitä syystä, että tulevien vuosien hakkuiden tutkimisessa haluan hyödyntää metsävaratietoja. 

Menetelmät

Kehitin aiempien vuosien avohakkuiden kuutiomäärien selvittämiseksi metsävaratietoihin osuvilta alueilta kaksi erilaista tapaa:

1. Kahden eri vuoden metsävaratietojen vertaaminen keskenään
2. Vuoden ensimmäisenä päivänä päivitettyjen metsävaratietojen vertaaminen kyseisenä vuonna tulleisiin avohakkuuilmoituksiin

Tapa 1 antoi mielestäni kohtalaisen hyviä tuloksia, mutta se oli teknisesti jonkin verran raskas suorittaa. Päädyin siksi lopulta käyttämään tapaa 2.

Kumpaankin tapaan liittyy tiettyjä haasteita. Tavassa 1 huomasin, että kahden eri vuoden metsävaratiedot voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. Metsänkäyttöilmoitukset eivät aina tietenkään noudata metsävaratietojen kuviorajoja, jolloin alueen metsävaratiedot voivat muuttua muodoiltaan vuosien välillä hyvinkin erilaisiksi. 

Koitin ottaa tämän huomioon tavassa 1 niin, että:

• kuviotunnisteella kummankin vuoden datasta löytyvät ja avohakkuiksi muuttuneet kuviot otetaan huomioon sellaisenaan (eli kasvattavat ko. vuonna tehtyjen avohakkuiden määrää)
• jos alueen kuviot ovat muuttuneet, otetaan aiemman vuoden kuvioista mukaan suhteessa se määrä kuutioita, millä ne osuvat pinta-alaltaan tuoreen vuoden kuvioihin. Esimerkiksi, jos kuvio jakautuu suurin piirtein kahtia ja toinen kuvio on tuoreessa datassa aukkona, niin silloin vanhan kuvion kuutiomäärästä otetaan mukaan puolet.

Em. kuvioiden muutostilanteessa jouduin tekemään myös sellaisen rajauksen, että ainoastaan ne vanhat kuviot otetaan huomioon, joiden pinta-alasta vähintään puolet menee uusien kuvioiden kanssa päällekkäin. Tämä voi toki aiheuttaa laskentaan jonkinlaista poikkeamaa. 

Tavassa 1 hankaluudeksi muodostui myös se, että Metsäkeskuksella ei ole tarjolla historiallista metsävaratietoa kuin vuoden 2020 maaliskuusta lähtien, eikä toisaalta metsävaratietoja ole heidän järjestelmäuudistuksensa vuoksi päivitetty syksyn 2022 jälkeen lainkaan. Tästä syystä en saanut hankittua metsävaratietoja täysiltä vuosilta, joita pystyisi vertaamaan, vaan käytin dataa aina maaliskuusta maaliskuuhun. Tätä taas on vaikea verrata suoraan olemassa oleviin tilastoihin, jotka antavat hakkuumäärät vuoden aikana. Vertaaminen on tärkeää, jotta laskennan oikeellisuutta pystyy arvioimaan.

Tapa 2 on jossain määrin helpompi teknisesti. Isoin haaste siinäkin liittyy siihen, että metsänkäyttöilmoitukset eivät aina seuraa täysin metsävaratietojen kuviorajoja. Otin tämän huomioon samaan tapaan kuin tavan 1 kohdalla, eli osittain päällekkäin menevien metsänkäyttöilmoitusten ja metsävarakuvioiden kohdalla otan metsävarakuvion kuutiomäärän mukaan siinä suhteessa, missä se osuu pinta-alaltaan metsänkäyttöilmoitukseen.

Myös tässä tapauksessa käytin sellaista rajausta, että vain ne metsävarakuviot otetaan huomioon, jotka osuvat metsänkäyttöilmoitukseen vähintään puolelta pinta-alastaan.

Tavassa 2 en tällä hetkellä ota huomioon päällekkäin meneviä metsänkäyttöilmoituksia. Tämä tarkoittaa, että metsänkäyttöilmoituksen alla oleva metsävaratieto tulee otettua huomioon mahdollisesti useaan kertaan, joka kasvattaa vuosittaista hakkuumäärää turhaan. En usko tämän kuitenkaan olevan virheenä kovin iso, ja päällekkäiset ilmoitukset pitäisi pystyä ottamaan huomioon suhteellisen helposti jatkossa, jos kehitän laskentaa vielä pitemmälle.

Tavassa 2 pystyin ottamaan Metsäkeskukselta metsävaratiedot, jotka on päivätty 1.1.2021 ja 1.1.2022, ja vertaamaan niitä kyseisinä vuosina tulleisiin metsänkäyttöilmoituksiin. Tämä teki vertailusta virallisten tilastojen suhteen helpompaa. Toki tässäkin tapauksessa olisi hienoa, jos käytössä olisi vieläkin vanhempia metsävaratietoja.

Tulokset

Tässä taulukossa ovat tulokset muutaman maakunnan osalta käyttäen em. laskentatapaa 2 vuodelle 2021 (kaikkien hakkuiden kuutiomäärä löytyy Luonnonvarakeskukselta):

Tässä samat tiedot vuodelle 2022:

Osa 2: tulevien vuosien hakkuiden tutkiminen

Sen jälkeen, kun olin laskenut vuosittaisen, maakuntakohtaisen metsävarakuvioihin osuvien avohakkuiden kuutiomäärän, pystyin aloittamaan tulevien vuosien hakkuiden tutkimisen.

Menetelmä

Tähän kehitin melko yksinkertaisen menetelmän:

1. Otan tuoreimman Metsäkeskukselta löytyvän metsävaratiedon (tällä hetkellä syksyltä 2022).
2. Laitan metsävaratiedot vanhemmuusjärjestykseen (datassa "meanage"-kenttä) vanhimmasta alkaen.
3. Jätän huomiotta ne metsävarakuviot, joihin kohdistuu hakkuurajoituksia (näitä ei luonnollisestikaan tulla hakkaamaan).
4. Lasken kunkin kuvion kuutiomäärän (datassa on "volume"-kenttä, joka on kuutioita per hehtaari).
5. Tämän jälkeen alan käymään läpi metsävaratietoja vanhimmasta alkaen ja otan sieltä aina yhdelle vuodelle aiemmin lasketun vuosittaisen avohakkuiden kuutiomäärän mukaisen määrän kuvioita.
6. Joka kierroksella kasvatan:
   1. jäljellä olevien kuvioiden kuutiomäärää kuvion vuosittaisella kasvumäärällä per hehtaari (datassa "volumegrowth"), ja
   2. jäljellä olevien kuvioiden keski-ikää yhdellä vuodella.

Tässä tavassa toki toimitaan sikäli epärealistisesti, että metsät laitetaan ikäjärjestykseen ja avohakkuut tehdään tiukasti ikäjärjestyksessä. Mallia voisi kehittää vielä edelleen niin, että metsäkuviot valittaisiin satunnaisesti, mutta kuitenkin tietyn ikäisten metsien joukosta. En kuitenkaan ole varma, onko tämä nykyinen toiminta kovin pahasti pielessä. Joka tapauksessa, jos hakkuut ovat liian korkealla tasolla, tuloksista voi nähdä, että avohakattavien metsien keski-ikä laskee. Näin riippumatta siitä, hakataanko niitä vanhimmasta alkaen vai satunnaisemmassa järjestyksessä. 

Tulokset

Seuraavassa tuloksia muutaman maakunnan osalta. Nämä kaikki on laskettu kyseisen maakunnan osassa 1 esitellyillä vuoden 2022 avohakkuiden kuutiomäärillä. Ajatus siis se, että jos joka vuosi tavoitteena on avohakata sama määrä kuin vuonna 2022, niin kuinka monta metsävarakuviota (viimeinen sarake) siihen vaaditaan ja mikä on kyseisenä vuonna avohakattujen metsien keski-ikä (ja alin ja korkein ikä).

Etelä-Karjala:

Etelä-Savo:

Eteläinen Lappi:

Kymenlaakso:

Tuloksien tarkastelua

Tuloksista pistää luultavasti ensimmäisenä silmään se, kuinka aivan aluksi keski-ikä tippuu roimasti, koska vanhimmat metsät hakataan ensimmäisenä. Kuten totesin aiemmin, metsiä ei oikeasti hakata ikäjärjestyksessä, joten tämä kannattaa pitää mielessä tuloksia katsellessa.

Laskenta on nyt tehty noin seuraavalle kahdellekymmenelle vuodelle (2024-2042). Jos katselee esimerkiksi Kymenlaakson kohdalla vuoden 2042 avohakkuiden keski-ikää, 93 vuotta, niin kyseiset metsät ovat vuonna 2024 olleet noin 20 vuotta nuorempia, eli keskimäärin noin 73-vuotiaita. Pitemmälle ajalle kuin vuoteen 2042 asti ei tätä laskentaa tällaisenaan voi tehdä, koska silloin pitäisi ottaa huomioon se, että osa metsistä on alussa vielä sen verran nuoria, että ennen avohakkuuta niille luultavasti tehtäisiin myös erilaisia harvennuksia. Tällöin tietysti niiden puumäärä ja kuutiomäärä muuttuu. Tämä pitäisi pystyä ottamaan sitten jotenkin huomioon. Ajattelin, että jos laskenta tehdään vain noin 20 vuodelle eteenpäin, kaikki tuona aikana avohakattavat metsät olisivat sellaisia, joihin ei kyseisenä aikana harvennuksia tehdä.

Jonkin verran voisi tehdä vielä tiedon tarkistamista. Minua häiritsee tai kiinnostaa ainakin se, että kuinka Etelä-Karjalassa laskujeni mukaan avohakkuiden määrä kuutioissa mitattuna on suhteellisesti paljon isompi kuin muissa käyttämissäni maakunnissa. Toisekseen mietin hieman sitä, että miksi joissain tapauksissa ensimmäisen lasketun vuoden, eli 2024, haluttuun kuutiomäärään vaadittu kuvioiden määrä on todella suuri verrattuna tuleviin vuosiin. 

Lapin metsien ikä kyllä jaksaa hämmästyttää! Eteläisen Lapin taulukkoa katsellessa mietin Pohjois-Suomeen rakennettavia uusia, isoja sellutehtaita ja niiden vaikutusta Lapin metsien rakenteeseen. Näinhän se taisi lukea myös Luonnonvarakeskuksen raporteissa, että hakkuita on mahdollista kasvattaa käytännössä ainoastaan Lapissa, kun taas muualla Suomessa ollaan kestävien hakkuumäärien ylärajalla ja ylikin tietyissä maakunnissa (kts. esim. täältä, sama linkki kuin osan 1 tuloksissa). Mutta missä määrin hakkuita Lapissa pystytään lisäämään, ilman että menetetään korvaamatonta ikimetsää, se on toinen kysymys. 

Kannattaa muistaa Luonnonvarakeskuksen raportteja lukiessa, että kestävässä hakkuumäärässä on toki otettu huomioon kaikki hakkuut, eikä ainoastaan avohakkuita. En ole siis ihan varma, voiko siitä vetää suoria viivoja näihin omiin laskelmiini, tai pystyykö (tai pitäisikö pystyä) näistä omista laskelmistani näkemään juuri samanlaisen kehityssuunnan kuin Luonnonvarakeskuksen raporteissa.

Jotain yhtäläisyyksiä Luonnonvarakeskuksen ja omien laskelmieni välillä varmasti on. Luonnonvarakeskuksen mukaan (kts. linkki yllä) "vuosien 2016–2022 keskimääräiset hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän kuuden maakunnan alueella. Etelä-Karjalassa tämä taso ylittyi 13:lla ja Kymenlaaksossa kuudella prosentilla." Siitä huolimatta, että omissa laskelmissani olen tutkinut ainoastaan avohakkuita, voin mielestäni Etelä-Karjalassa nähdä saman kehityssuunnan kuin Luke, mutta Kymenlaaksosta en ole ihan varma. Toki minä olen käyttänyt laskuissani vuoden 2022 hakkuumäärää, enkä useamman vuoden keskiarvoa, mikä olisi järkevämpää ja oikeudenmukaisempaa.

Mitä seuraavaksi

Luonnollisesti haluaisin vielä laskea tulokset muillekin maakunnille kuin vain tässä esiintyneille. Iso homma se ei ole.

Lisäksi haluaisin laskea hakkuiden tulevaisuutta erilaisilla, pienemmillä hakkuumäärillä, kuin mitä näissä laskelmissa on käytetty (eli laskemani toteutunut hakkuumäärä vuonna 2022). Jos menetelmäni ovat toimivia, niin pienemmillä hakkuumäärillä lopputuloksen pitäisi uskoakseni olla sellainen, että metsien keski-ikä ei alenekaan. 

Yksi ajatus tähän liittyen voisi olla tutkia metsävaratietoja myös puulajikohtaisesti ja miettiä esimerkiksi kuusen tai männyn sopeutumista ilmastonmuutokseen, kuiviin kausiin, jne. Jos esimerkiksi hidastuvan kasvun jonkin puulajin osalta ottaisi huomioon laskelmissa, voisivat tulokset olla erilaisia. Tosin tämä on ehkä hieman pidemmän aikavälin tarkastelua kuin vain tässä käytetyt seuraavat noin 20 vuotta.

Myös se voisi tulla kyseeseen, että Luontovahdin käyttäjät voisivat kokeilla erilaisia hakkuumääriä ja miten se vaikuttaa lopputuloksiin, tosin sen mahdollistaminen vaatisi vielä melko ison työn.

Toivoisin käyttämistäni menetelmistä ja tuloksista palautetta. Olenko osannut ottaa kaiken huomioon, onko näistä tiedoista jotain hyötyä, pitäisikö tehdä jotain muutoksia käytettyihin menetelmiin... mitä tahansa tuleekaan mieleen, niin palautetta saa esittää. Vastaan myös kaikkiin kysymyksiin mielelläni. Palautetta voi laittaa joko Luontovahti.fi-palvelun palautelomakkeella tai sitten Twitterissä @luontovahti.

Jossain vaiheessa tässä esitellyt tulokset saattavat tulla näkyviin myös Luontovahti.fi-palveluun uudelle sivulle. Se kuitenkin riippuu siitä, millaisen vastaanoton (jos minkäänlaisen) nämä tiedot saavat. Jos laskelmistani tai käyttämistäni tiedoista löytyy pahoja puutteita tai virheitä, niin sitten nämä tiedot saavat jäädä tänne blogin puolelle. 

Joka tapauksessa minulle henkilökohtaisesti tämä oli hieno tilaisuus oppia uutta asiaa, joten en kadu tähän mennyttä isoa määrää aikaa ja vaivaa. On myös hienoa, että Suomessa on saatavilla metsien käytöstä ja rakenteesta avointa dataa, jota kuka tahansa pääsee hyödyntämään.

Tästä jatkan kesälomille, joten isompia säätöjä en Luontovahtiin aio tehdä ihan lähiaikoina.